Atsa silmätarkissa

On taas ehtinyt kulua aikaa ja ollaan jo maaliskuulla. Nopeasti tuo talvi hurahtaa. Iitan jalka on ollut onneksi jo parempana ja tyttö viuhtoo mennä semmoista vauhtia minkä jaloistaan pääsee. Melko minilappalaiseksi tuo meidän tyttö taitaa jäädä, kun näyttää ettei se ole enää paljoa kasvanut. 8 kuukautta alkaa olla jo ikää ja ensimmäinen juoksu alkaa olla ajankohtainen. Meidän vauva on kohta aikuinen...

Hei! Mä yritän liueta tämän portin toiselle puolelle..

 Atsan käytin keskiviikkona täällä Sotkamossa silmä- ja polvitarkilla ja edelleen mamman silmät ja polvet ovat terveet. Eläinlääkärinä toimi Jari Aho. Nyt vain odottelemaan tulevaa juoksua, joka tulee todennäköisesti kesäkuulla. Toivottavasti tulevat suunnitelmat onnistuvat.

Atsa lepäilee kopin katolla

Atsan pojasta Pekusta tuli tänään uusia kuvia ja poika on kasvanut kovasti viimenäkemästä. Kiitos paljon kuvista ja rapsutuksia Pekulle!

Peku eli Hallanoron Barkkipeikko

Peku 7kk

Iita eläinlääkärissä

Maanantaina-aamuna Iitan etujalka oli taas epävarma ja minä olin asiasta taas ihmeissäni. Kokeillessa Iita ei arkonut jalkaa, eikä valittanut. Mikä ihme sitä mahtaa vaivata? Eilen näyttelyssä Iita oli juossut kehässä, eikä kasvattaja tai tuomari huomannut liikkeessä mitään ihmeellistä. Minulla oli vain jotenkin sellainen olo, että etujalkojen liike on töksähtävää, eikä sellaista eteenpäin vievää, kuten lappalaiselta voisi odottaa. Soitin eläinlääkärille jo oman mielenrauhan vuoksi ja sain Iitalle samalle päivälle ajan etujalan kuvaukseen. Pakko asia oli selvittää, sillä pahimmassa tapauksessa siellä saattoi olla jokin kasvuhäiriö nivelessä.

Iita ihmetteli eläinlääkärillä, että mitäs me täällä tehdään? Eläinlääkäri tutki vasenta etujalkaa käsin, mutta mitään poikkeavaa ei sieltä löydetty. Kuvaus oli tehtävä ja Iita rauhoitettiin siksi ajaksi kevyesti. Eläinlääkäri kutsui minut kuvien oton jälkeen toimenpide huoneeseen sen oloisena, että jotain sieltä on löytynyt. Kuvissa näkyi onneksi, että nivelet olivat puhtaat ja tiiviit. Kasvurajat olivat jo sulkeutuneet, joten nivelistä tämä onnahtelu ei johtunut. Eläinlääkäri oli löytänyt kuitenkin hyvin omituisen löydön värttinäluusta. Siinä oli pieni reikä! Lisäksi luussa näkyi hentoa murtuman jälkeä joka oli jo luutunut kiinni. Tapaturma oli siis sattunut aikaisemmin. Atsa oli todennäköisesti puraissut Iitaa jalkaan pikkupentuna ja kulmahammas oli uponnut luuhun asti, jolloin reikä oli muodostunut. Hampaasta oli jäänyt myös bakteereja luuhun muhimaan. Aijai!! Voi Iita-parkaa! Tämähän oli ihan kauheaa! Mieluummin minä olisin kärsinyt sen kivun omassa kropassani!

Aikaisemmin saatu kipulääkekuuri ei ollut poistanut tulehdusta vaan se oli jäänyt edelleen vaivaamaan luuta.  En muista yhtään tilannetta kotona, että Iita olisi vuotanut verta tai huutanut tai ontunut pahasti pentuna. Se on vain tapahtunut jossakin yhteydessä, kun en ole ollut esim. kotona. Oireena oli vain ajoittainen ontuminen, jonka huomasi yleensä aamuisin, kun Iita lähti makuulta liikeelle.Minä olin aivan järkyttynyt tiedosta, kun pidin sitä vain kasvukipuina, joka menee ohi. Reikä luussa! Kaikkea sitä pitää sattua!

Eläinlääkäri lohdutti, että tämä on vielä kasvava koira ja kyllä luu tulee kestämään vaikka reikä jäisikin siihen. Sökö nivel olisi ollut eri asia. Iitalle määrättiin hoidoksi 10 pvän antibioottikuuri mahdolliseen tulehdukseen ja tulehduskipulääkettä 6 pvä. Eläinlääkäriin pitää olla yhteydessä, kun lääkekuurit on syöty mahdollisen jatkohoidon takia. Nyt siis Iita parantelee jalkaansa kuntoon ja toivottavasti myös kasvaa vielä hieman lisää korkeutta. Opin tästä nyt sen, että parempi on aina varmistaa asia, kun miettiä sitä liian kauan omassa mielessä. Karvan alta voi paljastua kaikenlaisia yllätyksiä!

Iitalle iso hali!

Jalostuspäivän näyttely 25.1.

Sunnuntaina suuntasin Iitan ja Bertan kanssa Kuopioon Jalostuspäivän näyttelyyn. Mukaan lähti myös tyttäreni Jenni ja Bertan sijoitusemo Eeva-Riitta. Onneksi alkuviikon kovat pakkaset lauhtuivat juuri sunnuntaiksi pikkupakkaseen, joten keli oli näyttelyssä ihan kohtuullinen koiria ja varsinkin ihmisiä ajatellen.

Näyttelyalueella Iita ja Bertta olivat molemmat ihmeissään, kun monenmoista koiraa oli liikenteessä. Tämä kokemus oli vain hyväksi tytöille, että ne tottuvat hälinään ja toisiin koiriin. Vähän minua mietitytti miten neidit mahtavat kehässä käyttäytyä, kun pikkupentuluokassa narttupentuja oli 12 kappaletta yhtäaikaa juoksemassa. Iitan sisko oli myös samassa kehässä esiintymässä heti Iitan jälkeen, mikä oli todella mukava asia. Pelko osoittautui turhaksi, sillä tytöt esiintyivät tosi mukavasti. Iita jaksoi seistä tuomarin edessä mallikkaasti ja liikkuin kohtuullisen hyvin. Pientä epävarmuutta havaitsin etujalan liikkeessä, joten se jäi minua mietityttämään. Tuomari antoi ihan Iitan näköisen arvostelun ja Iitan kasvattaja Petra oli siihen myös tyytyväinen. Iitan matalajalkaisuudesta ja niukahkosta otsapenkereestä tuli mainintaa, mutta muuten arvostelu oli oikein hyvä.

Iitan arvostelu:

" Sievä tiivisrunkoinen narttupentu, joka on aavistuksen verran matalaraajainen. Vahva kuono-osa. Otsapenger saisi olla selvempi. Hyvät korvat, riittävä kaula. Syvä rintakehä. Kokoon sopiva luusto. Hyvä karvapeite. Riittävä askelpituus."

Kuva: T.Hietala

 


Bertta malttoi juosta nyt ihan rauhallisesti ja tuomarin edessä hieman meinasi jänskättää, joten istuminen olisi ollut mukavampaa. Bertta kuitenkin kokosi aina itsensä hyvin ja malttoi seistä tarvittavan ajan. Häntään ei Bertalla kärsinyt koskea, koska silloin neiti oli heti istumassa. Harmitti, kun sillä on niin upea häntä ja liikkeessä se on tiukasti selälle kiertyneenä. Mutta asiaa pitää vielä treenata ja Bertta varmistuu kun ikää tulee vielä lisää. Tuomari mainitsi, että Bertan kuono saa vielä täyttyä ja jalat kasvaa. Liikkeet olivat oikein hyvät, samoin ilme ja kulmaukset. Arvostelu oli oikein Berttamainen ja olin siihen tyytyväinen :)

Bertan arvostelu:

"Ryhdikäs, aavistuksen matalaraajainen narttupentu. Hyvä kallo, kuono-osa saa vielä täyttyä. Hyvä ilme ja korvat. Vahva kaula. Hyvin kulmautunut. Aavistuksen pitkä lanneosa. Kevyt ja vaivaton liikunta."

Kuva: T:Hietala

 
Miten meille sitten lopulta kävi kehässä? Noh.. Lämmintä kättähän sitä saatiin. Pääasia oli kuitenkin, että saatiin sieltä paljon positiivista kokemusta ja mukavat arvostelut, joten tämä päivä oli oikein antoisa meille kaikille. Samassa kehässä oli todella kehittyneitä ja valmiita pentuja, joten tuomari valitsi sieltä oikeat yksilöt jatkoon. Taso on todella kova, joten hyvässä seurassa oltiin. Mukava oli seurata myös muita lappalaisten kehiä ja bongata tulevia mahdollisia urosehdokkaita :) Tuttuja näki myös paljon, joten eipä tullut aika pitkäksi!

Kyllä nämä näyttelyt ottaa voimille...

Yskätauti

Tammikuun näyttelyt alkoivat näköjään meillä hieman huonoissa merkeissä. Atsa alkoi köhiä Tamminäyttelyitä edeltävänä päivänä. Ajattelin aluksi, että sen kurkkuun on tarttunut jotain, kun koira kakisteli kurkkuaan ja yökkäili. Samaan syssyyn Iitakin alkoi kakistelemaan. Passitin koirat heti ulkotarhasta sisälle sairastamaan. Atsan yskiminen tuntui pahenevan iltaa kohden, joten asia oli siltä osin selvä. Näyttelyyn ei ollut mitään asiaa. Meillä oli siis kennelyskä. Pöpö oli tullut todennäköisesti edellisen viikon mätsäreistä Iitan mukana. Bertta ei onneksi sairastunut vaikka se oli ollut mätsäreissä mukana. Tauti helpottui jo muutamassa päivässä, eikä kuumetta tullut. Ajattelinkin, että näin se kohtalo tekee taas kepposia... Suunnitelmat ovat tehty muutoksia varten ja niiden mukaan on elettävä.

Viimeviikolla, kun kelit lauhtuivat koirat olivat jo ulkona touhukkaina. Jatkuva sisällä olo ei niiden mielestä ollut ollenkaan kivaa. Tulevana sunnuntaina on sitten jalostuspäivän näyttely ja sinne on menossa ainakin Bertta. Iita on vielä kysymysmerkki. Pentuja oli ilmoittautunut näyttelyyn 25 kappaletta, joten kyllä siellä on vilskettä kehissä. Mukava on mennä katsomaan millainen taso kehissä on tänävuonna ja millaisia tulevaisuuden lupauksia on tullut paikalle näyttäytymään. Varma veikkaus on, että suomenlapinkoirien taso on todella kova. Nyt peukut pystyyn, että pakkaset helpottavat sunnuntaiksi. Ainakin sääennusteet lupasivat suht inhimillistä keliä Kuopioon.

Tässä muutamia räpsyjä koirista tältä päivää..

Atsa-mamma

Iita miettii uusia kujeita

Iita

Kasvateista Ruka lähetti kuvia tammikuun alussa, joten laitetaampa myös näytille. Kiitos Riina kuvista :)

 Ruka ottaa lekoisasti sohvalla

Kyllä nyt ramasee...

Ruka nauttii Paltamon talvesta

Iitan ja Bertan ensimmäinen mätsäri

Tänään se sitten tapahtui.. Iita ja Bertta kävivät elämänsä ensimmäistä kertaa kehässä pyörähtämässä, kun kävimme Kajaanin Seurakoira- ja terrierikerhon eli KSTK:n järjestämissä leikkimielisissä Match Showssa Kajaanissa. Viikonloppuna oli myös lauantaina mätsäri Kajaanin Pallohallilla, mutta minun selkä oikutteli sen oloisesti, etten uskaltanut lähteä sinne riskeeraamaan. Pallohallissa oli ollut paljon pentuja, muistaakseni peräti 50, joten vilske oli ollut sen mukaista. KSTK:n pikkuhallissa pentuja oli ilmoittautunut yli 20, joten sielläkin oli ihan mukavasti porukkaa ja eri kokoisia/ikäisiä koiria. Lappalaisia pentuja oli mukava edustus mukana, kun Kajaanilaisesta Kolme Veetä-kennelistä oli mukana meidän lisäksi Fanni ja Fredi. Tuomarit olivat aivan ihmeissään ja kyselivät, että onko nämä koirat kaikki samasta pentueesta, kun ovat niin samannäköisiä ja kokoisia :)

Kyllä minua hieman jännitti, miten nämä meidän riiviöt käyttäytyvät kehässä, kun treenaaminen on jäänyt vähemmälle. Bertta liikkui tosi hyvin, mutta vielä seisomisessa on petrattavaa. Neiti ei malttanut kauaa seisoa paikallaan, kun istuminen olisi ollut mukavampaa. Se sai kuitenkin hienoista liikeistä punaisen nauhan, joten siitä olin erittäin tyytyväinen. Iitaa taas olisi kiinnostanut kehässä oleva kaveri, mutta hyvin se kuitenkin liikkui kehässä ja malttoi seisoakin ihan nätisti. Häntä pysyi liikkeessä ja seisoessa hienosti selällä, joten molemmat tytöt olivat oikein reippaita esiintyjiä. Tuloksena Iitallekin tuli punainen nauha. Jipii!

Punaisten kehään tuli sitten Iita ja Bertta yhtä aikaa esiintymään, joten onneksi sain Iitalle handlerin esittämään, kun itse esitin Bertan. Kolme Veetä kennelin Fannikin oli samassa kehässä, joten hienosti olivat lappalaiset pärjänneet. Fredi esiintyi tottuneesti sinisten kehässä, joten sielläkin oli lappalaisedustus mukavasti esillä. Sijoituksia meille ei tänään tullut, mutta kokemusta tuli sitäkin enemmän. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin tyttöjen kanssa. Vielä hieman treeniä, niin kyllä molemmista tulee helppoja esitettäviä.

Mätsärin päätteeksi kävin Kolme Veetä-kennelissä tutustumassa Oonan ja Aulin koiriin Kennel Kolme Veetä. Bertta ja Iita saivat riehua 1,5 tuntia Fannin ja Fredin kanssa pihamaalla. Kyllä siellä riitti vilskettä. Kyllä tytöt olivatkin sitten tosi väsyneitä. Bertta lähti sijoituskotiinsa lepäämään ja me suuntasimme kohti Vuokattia. Olipa vauhdikas päivä!

Muutamia kuvia räpsittynä kotoa tältä viikolta, kun Bertta oli meillä hoidossa tämän viikon ajan. Kovasti tyttö kehittyy koko ajan. Iitakin kasvaa ja kehittyy omaan tahtiinsa.

Bertta

Iita ja Bertta

Iita näyttelyreissun jälkeen

Kyllä nyt ramasee..

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015!

Joulu tulla jollotteli ja Uusi Vuosi kolkuttelee jo ovella. Vuokattiin joulu tuli pakkasen kera ja päästiin nauttimaan kunnon pakkasesta kerrankin. Iita näytti nauttivan pakkasesta, mutta Atsaa meinasi kylmä kipristella tassuja. Rouva järjesti itselleen parhaat päivät juuri joulun aikaan, joten  hihnassa kuljetaan kiltisti lenkillä ollessa. Tulevan kesän pentusuunnitelmia olen jo laatinut ja urossuositukset ovat hyväksytty jalostustoimikunnalla. Tulevan isäehdokkaan laitan näytille vuoden vaihteen jälkeen. Atsan olen ilmoittanut Kajaaniin Tamminäyttelyyn, mutta työt näyttävät haittaavan sen verran harrastusta, joten Tamminäyttelyt on minulle vielä vähän avoinna ehdinkö käyttämään mammaa valioluokassa. Mukavasti oli lappalaisia ilmoittautunut näyttelyyn, joten kehässä on mielenkiintoista seurattavaa :)

 Bertta kävi tänään meillä näyttäytymässä ja kovasti tyttö on kasvanut lisää viimenäkemästä. Bertta vaikuttaa hyvin lupaavalle koiranalulle, joten mielenkiinnolla odotellaan ensivuotta. Iita on myös kasvanut kovasti ja sen korkeus alkaa hiljalleen lähestyä Atsaa. Hampaiden vaihtuminen meni meillä ohitse kivuttomasti ja kulmahampaat tippuivat itsekseen puruluita syödessä. Neiti kasvattaa edelleen turkkia, joten se on melkoinen peikkotyttö. Iitalla ja Bertalla on tarkoitus käydä vuoden vaihteen kieppeillä lähialueen mätsäreissä, että saadaan hieman kehäkokemusta tytöille. Tammikuun lopussa on myös suunnitelmissa käydä Kuopion jalostuspäivänäyttelyissä pikkupentuluokassa kokeilemassa onnea. Toivottavasti silloin ei olisi kovia pakkasia haittana.

 

Iita malttoi hetken olla paikoillaan

Sanni-rouva oli meillä hoidossa ennen joulua

Nogah kyläilemässä

Bertta

Kennel Hallanoron toivottaa kasvateille ja omistajille sekä yhteistyökumppaneille Rauhaisaa Joulua ja menestyksekästä Uutta Vuotta 2015!

Rokotuksia ja kipulääkettä

Viimeviikko hurahti taas nopeasti, sillä meillä oli Atsan tyttö H.Bohemia-Bertta hoidossa. Bertta ja Iita tulivat hyvin toimeen keskenään ja Atsa sai olla pennuilta rauhassa. Välillä Atsa pisti tytöt kuosiin jos meno meni aivan villiksi, mutta muuten Iita ja Bertta leikkivät sopuisasti kahdestaan. Viimeviikon perjantaina sitten pakkasin molemmat tytöt autoon ja yhdessä matkustettiin kohti Kajaania rokotuksille. Menomatkalla eläinklinikalle kävin hakemassa Bertan sijoitusemänän Eeva-Riitan kyytiin, sillä kahden vilkkaan pennun kanssa yksin klinikalla sompaaminen ja passien kirjoitus ei olisi välttämättä onnistunut kovin jouhevasti. Lisäksi omat lapset halusivat mukaan rokotuskäynnille ja viemään Berttaa Kajaaniin omaan kotiin. Klinikalla molemmat tytöt olivat heti eläinhoitajien rapsuteltavana, sillä kuka nyt voisi vastustaa näitä suloisia lappalaispörröjä :) Puntari paljasti molempien tyttöjen painon, joka oli Iitalla 7,3 kg ja Bertalla 8,3 kg. Bertta on yllättävän painava vaikka se ei ole kauhean paljoa Iitaa isompi. Se on kropaltaan kuitenkin todella jäntevä ja lihaksikas. Iitalla on taas turkkia vaikka muille jakaa.

Rokotukset menivät molemmilla tytöillä hyvin, ilman minkäänlaista dramatiikkaa. Rabiesrokote kutitti pentujen niskaa ja se näkyi Iitaa ja Berttaa häiritsevän, mutta onneksi ikävä tuntemus meni nopeasti ohi. Eläinlääkäri tutki rokotuksen yhteydessä Iitan etujalkaa, koska se oli alkanut nilkuttaa sitä riehumisviikon päätteeksi. Yleensä kipu menee ohi pennuilla levolla ja kipulääkkeellä, mutta edelleen Iita kinkkaa jalkaansa varsinkin iltaisin, kun kipulääkkeen vaikutus alkaa hävitä. Täytyy nyt seurata tilannetta tarvitseeko Iita lisää "sairaslomaa" ja kipulääkitystä. En usko kuitenkaan, että vakavammasta on kyse, koska eläinlääkäri ei tuntenut jalassa mitään poikkeavaa tunnustellessa, eikä Iita aristanut jalkaansa tunnusteltaessa. Tarvittaessa Iitan etupää pitää sitten kuvata, jos särky jatkuu pitkään, eikä ala helpottua. Luin Iitan Usva-siskon blogista, että Usvallakin oli hetken ollut jalka kipeänä. Iita ja Usva ovat kyllä kuin kaksi marjaa, joten kannattaa käydä kurkkaamassa tätä mielenkiintoista blogia, jota Usvan sijoitusemäntä pitää.  http://lumimimo.blogspot.fi/ 

Rokotusreissun päätteeksi kävin Bertalle vielä ostamassa uuden kaulapannan Mustista&Mirristä, koska pennut olivat yhteistuumin ja todennäköisesti myös Atsan avustamana purreet kaulapannasta lukko-osan rikki. Näinhän se on, että rapatessa näkyy roiskuvan :) Lopulta väsynyt Bertta jäi tyytyväisenä sijoituskotiinsa lepäilemään vauhdikkaan viikon päätteeksi ja me jatkoimme matkaa kohti Sotkamoa Iita kyydissä. Bertta oli hoitoviikon aikana oppinut yllättäen sisäsiistiksi, eikä ole tehnyt pissavahinkoja omaan kotiinsa päästyään. Lisäksi Bertta oli myös rauhoittunut, joten taisi syntymäkodin ja äiti-Atsan vaikutus olla yllättävän tehokas lääke. Iitalla sitä vastoin vaan virtaa riittää entiseen malliin ja yöllä tarvitaan vielä paperia pissavahinkojen torjuntaan. Olen huomannut kuitenkin, että välillä paperit pysyvät meilläkin kuivana, joten Iitallakin on toivoa sisäsiistiksi kasvamisessa.


Paltamossa asuva Rukan omistaja laitteli minulle eilen viestiä ja poika oli käynyt eilen rokotuksella. Painoa oli pojalle jo kertynyt 9,6kg, joten hyvin on poika kasvanut.

H. Bohemia-Bertta

Bertta-tyttönen

Iita tutkailee takapihan lintuja

Iita

Iita ja Atsa ulkohäkissä