torstai 9. huhtikuuta 2015

Kevättä rinnassa

Kevät ja hankien sulaminen on ollut päivä päivältä pidemmällä. Lunta silti riittänyt vielä näillä korkeuksilla ja tulihan sitä talven aikana Kainuuseen ihan riittävästi. Päivällä on ollut useita lämpöasteita ja öisin mukavasti pakkasta, joten kantohankia on ollut useiden viikkojen ajan hyödynnettävinä lenkkeilyssä. Koirien kanssa saatiin nauttia pääsiäisenäkin kestävistä hangista ja keli todella suosi upean auringon paisteen kera. Oli todella mahtavaa vaan kävellä sinne minne nenä näytti, eikä tarvinnut pelätä, että hanki olisi upottanut. Jes! Kyllä kevättalvi on upeaa aikaa!

Iita näytti myös nauttivan kantohangista oikein olan takaa. Välillä se pinkoi hurjaa vauhtia metsässä ja välillä piehtaroitiin. Atsa paineli sitä vastoin hankea pitkin metsälenkillä naapurin pihaan ja olisi halunnut mennä jopa talon sisälle kyläilemään. Ainakin se oli sen näköinen, kun löysin koiran talon terassilta nakottamasta. Korvat todellakin hävisivät koiralta yhdessä perävalojen kanssa, joten ei auttanut muu kuin käydä hakemassa koira kotiin. Toivottavasti Iita ei opi nyt Atsan vinkeitä. Mamma osaa järjestää äksöniä!

Tälläviikolla käytin Atsan eläinlääkärillä rokotuksella ja samalla katsottiin ultralla kohdun tilanne. Kaikki oli ihan kunnossa. Hieman rasvaa oli kertynyt talven aikana sisäelinten ympärille vaikka, ei Atsa vaikuta tukevalle. Painoa oli rouvalla 20 kg, joten saattaa siinä olla muutama kilo ylimääräistä. Ruuan olen muuttanut jo talven loppuessa kevyempään, joten nyt etsitään sitä bikinikuntoa takaisin. Näyttelyihin en ole sitä ilmoittanut, joten saa nyt nuoremmat käydä kehissä pyörähtämässä toistaiseksi. Iitan ja Bertan olen ilmoittanut 26.4. Kiuruvedelle ryhmänäyttelyyn, joten siitä alkaa tyttöjen viralliset näyttelyt. Katsotaan millaiset arvostelut sieltä saadaan ja mietitään sitten jatkoa missä sitten esiinnytään.

Tässä koirien kuvia makkaranpaistoretkeltä maalikuun lopulta. 

Iita ja Jenni



Hyvin hanki kantoi Atsaa



Iita. Lähes valmis pulkan vetäjä.



Makkaranpaistopaikalle ei saanutkaan enää tuoda koiria. Harmillista!



Nogah kävi meitä tervehtimässä Pääsiäisenä. Kovasti poika on tullut Onni-isäänsä. Nogah alkaa olla jo ihan aikuisen näköinen ja kokoinen.














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti