Takabakkia Atsalla

No ei mennyt sitten ihan niin kun strömsöössä.. Atsalla rupesi tasaisesti ruokahalu häviämään imetyksen edetessä ja eilen illalla se sitten katosi aivan kokonaan. Ajattelin ensin, että helle teki tehtävänsä, mutta kun koira  lähti karkuteille ruoka-astian edessä vielä aamullakin, asia pisti mietityttämään. Illalla annoin vielä matolääkkeet Atsalle ja pennuille, niin kaaos oli valmis. Oksennusta löytyi kohta pentulaatikosta. Aamulla tilanne ei yhtään ollut parantunut vaan kunnon vesirylläykset oli lattialla. Vettä Atsa joi runsaasti ja kohta tuotos oli lattialla oksennettuna tai pissittynä. Pentuja se silti kävi hyvin syöttämässä, mutta oli silmiin pistävän vaisu. Pennut olivat onneksi tyytyväisen oloisia ja rauhallisia. Atsalla ei ollut vielä aamulla kuumetta tai lämpöä. Olin jo pentujen ollessa viikonikäisiä, ollut yhteydessä eläinlääkäriin kohtutulehdusepäilyn takia, mutta koska kuumetta ei ollut, käskettiin vain mittailla ja odotella rauhassa. No minähän odottelin..

Nyt en sitten enää odotellut vaan onneksi sain Sotkamosta viimeisen ajan tällepäivää eläinlääkärille. Kaikki ei todellakaan ollut kohdallaan. Eläinlääkäri tutki Atsan ja totesi sen kärsivän nestehukasta, anemiasta, korkeista tulehdusarvoista, yleistilan heikentymisestä ja lämpöä oli +39,3.  Tulehduksen syynä oli minunkin epäilemä kohtutulehdus.Harmitti, että tilanne oli huonontunut näinkin nopeasti, enkä ollut reagoinut, kun ruoka oli mennyt jollakin laillla, eikä kuumetta ollut.

Atsalle aloitettiin heti nesteytys ja antibioottia annettiin pitkä kuuri tulehduksen hoitoon. Ultralla tarkasteltiin kohtu, mutta se ei onneksi ollut laajentunut. Nyt on vain toivottava parasta, että vaiva paranee, eikä mitään kohdunpoistoleikkausta tarvitse ryhtyä tekemään. Haluaisin vielä käyttää Atsaa  jalostukseen, jos se vain on mahdollista. Terveys on kuitenkin laitettava aina etusijalle, joten onneksi on Bertta ja pojat mahdollisia suvun jatkajia, jos jotain radikaalia sattuu.

Tänään aloitin nopeutetusti pennuille lisäruuan antamisen ja lusikalla annoin myös korvikemaitoa, jotta pentujen kasvu ei alkaisi hiipua. Hyvin näkyi nappulavelli pennuille maistuvan :) Meidän pienin Baimenpoika oli heti hanakasti ruuan kimpussa!  Jospa huomenna olisi jo parempi tilanne ja Atsan toipuminen alkanut kunnolla.

Mamma kipeänä.

Lapset nukkuu tyytyväisinä tänään.

Lauantaina käytin pentuja ensimmäistä kertaa ulkona ja meidän pihalla oli pentuja katsomassa heti koko naapurin kööri :) Pennuille riitti kummasti rapsuttelijoita. Aluksi pennut hieman ihmettelivät nurmikkoa, mutta sunnuntaina otettiin jo hieman askelia. Baimenpoika oli rohkein kävelijä ja se meni omia polkujaan, muiden liikkuessa vain hieman paikoiltaan.

Pennut käymässä ensimmäistä kertaa ulkona lauantaina.